Block-festin lavat ovat lähes kivenheiton päässä Tammerkosken suvannon toisella puolella. Kadun varteen paraatipaikalle on ajettu bussi, jonka kyljessä lukee isolla ”Tie Totuus Elämä”. Sekä bussin etu- että takapuolella on paljon ihmisiä kuuntelemassa festareilla esiintyviä artisteja ”aidan raosta”. Osa heistä kiinnostuu bussista ja tulee sisälle juomaan lämmintä kaakaota tai mehua ja juttelemaan hetkeksi syvällisemmistäkin asioista. Jeesus-bussi on taas lähtenyt tien päälle tavoittamaan monia evankeliumilla.
Tampereen seudulla on viime vuosina ollut enenevässä määrin erilaisia katuevankelioinnin muotoja. Jeesus-bussi on niistä vain yksi esimerkki. Monet kristityt yli seurakuntarajojen ovat jalkautuneet ihmisten pariin. Varsin suosittuja evankelioimistapahtumia ovat olleet vappuaattona ja koulujen päätöspäivänä pystytetyt kahvilat. Vappuaattona on pidetty Tampereen keskustassa useamman kymmenen vapaaehtoisen voimin telttakahvilaa, jonka kautta on tavoitettu tuhansia juhlijoita. Koulujen päätöspäivänä sama porukka on jalkautunut Rosendahlin hotellin taakse Pyynikin uimarannan läheisyyteen. Siellä nuoret juhlivat koulujen päättymistä ja tulevat mielellään juttelemaan ja hakemaan kahvilalta ilmaisia makkaroita, lettuja, leipiä ja tietysti lämmintä juotavaa.
Näissä kaikissa tapahtumissa on ollut upeita keskusteluja eri ikäisten ihmisten kanssa. Suurin osa kävijöistä on nuoria, mutta myös varttuneempaa väkeä kiinnostaa tulla bussiin tai teltalle juttelemaan. Joskus keskustelu voi lähteä liikkeelle huumorin kautta. Vaikka teltoissa lukee esimerkiksi ”Messukylän seurakunta”, eivät kaikki aina hoksaa, että kyseessä on kristillinen porukka. Kun he saavat letun tai makkaran, moni kysyy, mitä tämä maksaa. Kun saajalle kerrotaan, ettei maksa mitään, koska ”Jeesus on jo maksanut sen puolestasi” moni yllättyy ja lausuu ”Kiitos Jeesus”-rukouksen. Tästä päästäänkin jo kertomaan miksi teemme tätä työtä vapaaehtoisesti ilman korvausta.
Alkusyksyllä Jeesus-bussilla syntyi todella hyvä kohtaaminen viiden 12-16 vuotiaan pojan kanssa. He selvästi kokivat olonsa tervetulleiksi ja kohdatuiksi. Näillä nuorilla ei ollut kristinuskosta käytännössä mitään tietoa. He eivät olleet käyneet rippikoulua tai kuulleet (tai ainakaan kuunnelleet) koulussakaan mitään Jeesuksesta tai Raamatusta. Yksi nuorista oli muslimi ja hän sentään tiesi, että Jeesus oli profeetta. Nuoret kuuntelivat tosi keskittyneesti ja esittivät erilaisia kysymyksiä. Heidän kanssaan käytiin läpi Israelin historiaa ja Jeesuksen merkitystä. Poistuessaan bussista he vielä varmisivat, että onhan bussi jälleen samalla paikalla parin viikon päästä. Halusivat ilman muuta tulla uudelleen.
On aina iloista kuulla keskustelun toiselta osapuolelta, jos on osannut kohdata toisen kunnioittavasti. Vaikeitakin asioita saa sanoa, vaikka oltaisiin täysin eri mieltä asiasta. Tärkeintä on rehellisyys ja toisen kuunteleminen ja kunnioittaminen. Kyseessä ei ole väittely, vaan tasavertainen keskustelu. Tärkeämpää on rakastaa niin, että toinen huomaa, että hän on arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Kun joku tulee pidemmänkin ajan päästä vaikkapa kaupungilla vastaan ja kertoo keskustelun olleen hänelle tärkeä, se ilahduttaa valtavasti. On ihan parasta saada kertoa Jeesuksesta ja välittää hänen rakkauttaan.
– Antti L
